Suomi -> Turkki -> Suomi

Naina paivina tulee kuluneeksi tasan 7 vuotta siita kun pakkasin ison matkalaukun tayteen tavaroitani ja muutin lopullisesti Istanbuliin. Silloin, rakkauden huumassa, silmissa vilisi kuvat tulevaisuudesta yhdessa mieheni kanssa erikoisessa maassa. Se oli hyvasti Suomen kylmille ja pimeille talville, vakaville ihmisille ja ahdistavalle tyo/opiskeluymparistolle. Takana tuli poltettua monta siltaa mutta tein sen silloin ajattelematta myohempaa.

Nyt 7 vuotta myohemmin ja uudessa kotikaupungissa, tuntuu etta nuo tunnelmat ovat jaaneet vuosikymmenien taakse. Elama on arkipaivaistynyt, eika ne alkuaikojen pelottavat ja jannittavat retket lahikauppaan enaa tunnu missaan. Ensivuosien seikkailu on muuttunut tunteeksi "kodista".  Rakastan Turkissa yha edelleen niita samoja asioita kun muuttaessani: mahtavaa ilmastoa, iloisia ja avuliaita ihmisia, luontoa, merta, elamantyylia...ja ihme kylla, inhoan edelleen Suomestakin niita samoja asioita kun muuttaessani. Sisimmassani on tanakin paivana vahva tunne siita etten pysty enaa koskaan asumaan Suomessa vakituisesti.

Tana kesana on tarkoitus lahtea Suomeen kuukaudeksi lasten kanssa. Se on minulle parin vuoden valein tapahtuva ihana loma, jolloin tankkaan itseeni aimo-annoksen rakastamiani Suomen hyvia puolia. Mielessani on upea kesainen luonto, ruoat, kaupan karkkihyllyt, jaatelot, tapahtumat, kesamokit, rantasaunat ja monta muuta ihanaa asiaa.

Lapsille se tulee olemaan ensimmainen kunnon loma Suomessa. Viime kerralla he olivat viela pienia eivatka oikein mistaan ymmartaneet. Jannittavaa nahda miten lapseni reagoivat kaikkeen uuteen ja erilaiseen. Toivon mukaan vahan enemman tarttuisi mukaan myos aimo annos suomen kieltakin. Katsotaan minkalainen loma saadaan aikaiseksi... :)

Nykyaikaako?

Jo pidemman aikaa televisiossa, sanomalehdissa ja kaduilla nakee mainoksia tuotteista joita lapsi voi kayttaa "ilman aikuisen valvontaa ja apua". Mainoksissa poikkeuksetta lapset ovat "innoissaan" tuotteen kimpussa aidin istuessa sohvassa juoden teeta ja lukien jotain sisustuslehtea. Lastenkanavatkin mainostavat kymmenia kertoja paivassa esimerkiski aanikirjoja joita lapsi voi kayttaa ilman aidin apua jos haluaa oppia lukemaan tai yleensa oppia jotain ennen koulua. On nukkeja jotka puhuvat. On ruokalautasia joista lapsi voi syoda ihan itse kaatamatta sisaltoa aidin "iloksi" lattialle. On lasten lempparihahmojen "puuhapaketteja" jossa "riittaa lapselle tekemista yksin moneksi tunniksi. Viimeinen tippa oli mainos jonka nain eraan paikallisen sanomalehden nettisivulla: Menkaa te lomalle, tuokaa lapsenne koripalloleirille! (okei, ei ehka pahin esimerkki tasta asiasta, mutta toi taman aiheen mieleeni)

Mihinka yhteiskunta on menossa? Onko lapset nykyaan jonkinlainen haitta, josta pitaisi aitien paasta eroon? Joiden pitaisi itse ruveta opiskelemaan YKSIN jo alle kouluikaisea? Mihinka on havinnyt ne vanhanaikaiset nuket, joita sai itse pukea, jotka eivat puhuneet mutta jotka sopivat niihin kymmeniin leikkeihin joita mielikuvitus keksi? Tietenkin naitakin nukkeja myos on, mutta miksei niita ole mainoksissa? Lapset tietenkin haluavat sen jonka nakevat 10 kertaa telkkarissa. Lasten on ehdottomasti saatava viettaa aikaa vanhempiensa kanssa, opiskellen ja leikkien, YHDESSA tai sisarustensa kanssa. Turkissa on vielapa miljoonia kotiaiteja joilla on enemman aikaa kasissaan kun esimerkiksi eurooppalailla kanssasisaruksillaan. Aikaa vietttaa lastensa kanssa, itsekin oppien jotain muuta. Miten olisi vaikka seurapelit, kirjojen lukeminen yhdessa, elokuvien katsominen, askartelu, leipominen ym? Valitettavasti moni kuitenkin valitsee ne kotityot, ruoanlaiton ja ystavatapaamiset, lahettaen lapsen kadulle leikkimaan koko paivaksi. Tai sitten naemma ostamalla tallaisia setteja joilla lapsi pysyy hiljaisena kotonaollessaan. On uskomatonta valista huomata minkalaisia mainioita ratkaisuja turkkilaiset kotiaidit ovat loytaneet ongelmiin koskien kotinsa siistinapitoa tai ruoanlaittoa, mutta harvemmin sita kuulee mistaan erikoisesta leikista jonka he ovat tanaan lastensa kanssa keksineet....

Tama kirjoitus on hiukan provosoiva eika sita kirjoittaessa ole ajateltu taysin jarjella... :)

Hyvaa alkuviikkoa kaikille lukijoille...

Taman vuoden vihoviimeiset sisustukset(ko?)

Rakastan sisustamista! Se kuinka pienet asiat tuo niin ihanaa muutosta normaaliin elamaan, tekee minut todella onnelliseksi. Turkki on viela oikea keidas kaikenlaiselle sisustamiselle. Loytoja voi tehda todella edullisesti kaikesta simppeleista esimerkiksi tauluista, tyynyliinoista, vaaseista, seinakelloista ym. Meille sisustuksen keidas on kangaskauppamme, joilta olen kotiini ostanut suurimman osan verhoistani seka sisustuskankaistani, joista anoppini on ommellut haluamani tekeleet.

Tassa siita esimerkki:

Meidan kulahtanut sohvaryhman rahi sai uuden ilmeen kankaista jotka ostimme kangaskaupasta kuukausi sitten. 

 Ennen

Jalkeen. 

Tavoista poiketen itse kasin ompelin palat yhteen, anoppi saa sitten koneella kayda reunat uudestaan lapi. Kulut: alle 1 EUR

Anoppini ompeli myos samaisista kankaista koristepeitteet sohvien paalle. Ne nakyvat alemmissa kuvissa. Koristepeitteissa nakyva kuvio esiintyy monessa kodin tapetissa. Rakastan sita! 

Olkkarissa vaihtui huonekalujen jarjestys taysin. Ainoastaan kahden nurkassa murjottaneen vitriinin paikka ei muuttunut. Mattopesusta tulleet kesamatot, sohvien paallykset ja peitteet. Lasten leluillekin loytyi hyva paikka nurkasta piilosta :) Olen supertyytyvainen. Tama jarjestys varmasti sailyy pitkaan.  Lapsetkin eilen kotiin tullessaan hokivat "güzel, güzel" (kaunis, kaunis) pyoriessaan ympari olohuonetta :) Kuva vanhasta jarjestyksesta loytyy taalta.

Olkaa hyva, kierros meidan uudessa olohuoneessa. 

Valitan kuvien laatua, ne on otettu kannykallani joka ei ole kovin laadukas kuvien ottaja.

Lasten takia tietenkin siella taalla, joka puolella, on leluja mutta se kuulukoon elamaan :) Nyt voin sanoa taas kerran etta KESA VOI VIHDOINKIN ALKAA!!!! :)

Hyvaa alkuviikkoa kaikille!

Taas yksi sukulainen lisaa

Tanaan taas yksi sukulaisemme, mieheni tati Hollannista, osti asunnon taalta Mersinista. Yhteensa kaikilla meidan sukulaisilla, me mukaanlukien, on taalla viisi asuntoa: me, isani, anoppi, mieheni Hollannin veli ja nyt siis Hollannin tati. Tati osti asunnon myos anopin asuntolasta ja heista tuli melkein naapurit. Tatini tulee asumaan kerrosta ylempana. En tieda viela olenko iloinen vai surullinen. Tadissa ei ole mitaan vikaa mutta minua on alkanut niin kyllastyttaa viime aikoina kaikki sukulaisjutut. Olen saanut yliannostuksen mieheni sukua, silta tuntuu! Plaah...

Kaikesta tasta muutto-buumista johtuen anoppi innostui myos meista! Nythan meidan tulisi tehda kolmas vauva kun on nain paljon hoitoapua tiedossa. Sanoin kyl aika topakasti suoraan etta ymparistotekijoista johtuen talla hetkella en voi edes kuvitella uutta vauvaa. Kaly kyl muistaa sit piikitella et ne jotka ei tee monia vauvoja, kun mahdollisuuksia on, ovat itsekkaita. Tietty heidan suvussaan kaikilla on about 5 pellolla kasvatettua huligaani-lasta, joka on tosi hieno asia kuulema. Arsyttavaa. Tekisi mieli taas rajahtaa anopille ja aiheuttaa hirveasti pahennusta. Pysyn mielummin kauempana heista enka ole tekemisissa kun pakosti niin kauan kunnes raivoni sisalla laantuu. Onneksi mieheni sentaan otti opista vaarin eika enaa ilmoittele halustaan uudesta vauvasta. Kait vihdoin tajusi etta hanessa itsessaan olisi myos paljon muutettavaa ennenkuin tama perhe kasvaa...saas nahda josko meille viela joskus yksi vauva tulee.

Aloitin kesaa varten laihdutuskuurin. Tai pikemminkin vatsankiinteytyskuurin. Valikommentti: Sain heti anopilta osakseni halveksivan tuhahduksen, kuulema minun pitaa olla vahva kun lasten peraan katson. Vanhan turkkilaisen mielen mukaan mita lihavampi nainen on, sita vahvempi han on. Talla mentalitettilla hanen itsensa pitaisi olla maailman vahvin nainen :D Kuitenkin asiaan, teen joka paiva puolentunnin vatsajumppaa netin jumppavideoiden avulla (youtube, I love you). Lopetin kaiken makean syonnin (sallin kuitenkin itselleni paivassa kaksi palaa suklaata), samoin limsojen juonnin ja vahensin ruoka-annoksia melkein puolella. Rupesin juomaan myos vetta oikein urakalla. Lisasin vihanneksia ja hedelmia ruokavalioon. Viikko on takana ja puoli kiloa on lahtenyt. Tavoite on 5 kiloa, tai edes hiukan timmimpi vatsa. En ole viela lasten syntyman jalkeen kertaakaan yrittanyt kunnolla laihduttaa joten on vihdoin aika tehda se!

Tanaan mulle tuli postissa ihanat uudet rintaliivit, joita mun on ihan pakko hehkuttaa tanne! Taalla Turkissa naa on nimeltaan "Aire bra". En tieda miten asian laita on Suomessa. Niita myydaan tv-shopeissa ja netissa. Mulla on ollut ongelmana loytaa hyvin istuvia, mukavia rintaliiveja. Yleensa kaikki mun rintaliivit hiertavat jostain tai puristavat iltaan mennessa. Yhta numeroa isommat roikkuvat sitten paalla eivatka tue. Arsyttaa. Olen nyt pitanyt naita aire bra-rintaliiveja koko paivan ja ovat TODELLA mukavat. Siis aivan kun ei olisi mitaan paalla mutta kuitenkin rinnat tuntuvat (ja nakyvat) hyvin tuetuilta. Hintakin on todella edullinen: 3 erivariset liivit maksoivat 35 TL/16 EUR. Kannattaa muuten ostaa naissa yksi numero isompi kun oma paitakoko, muuten voi olla liian tiukka. Mulla on paidat S-M mutta ostin nama M: olivat juuri sopivat. Suosittelen!

Peruskuulumisia

Tassa viimeaikoina ei ole tapahtunut mitaan erikoista joten sen takia kirjoittelukin on jaanyt.

Molemmat lapset ovat kipeina: yska-flunssa paalla. Eren on onneksi paranemaan pain mutta Esmalla on pahin vaihe meneillaan. Nena valuu koko ajan ja lima yskittaa. Laakityksen avulla toivon mukaan menee nopeasti ohi. Onneksi ei olla antibiootteja tarvittu talla kertaa.

Kodin sisustusinto on laantunut nyt kun suurimmat muutokset olen saanut tehtya. Tietty kohta on edessa talvimattojen vaihto kesamattoihin, ikkunoiden pesu, kesavaatteiden esilleotto ja verhojen pesu. Samalla ajattelimme vaihtaa hiukan olkkarin huonekalujen jarjestysta. On kuitenkin ollut hirvean vaikeata loytaa toimivia ratkaisuja koska meidan olkkari on muodoltaan nelio ja pistorasioita on tosi vahan ja ne on huonosti sijoiteltu. Kesalla myos ikkunoista tuleva tuulenvire on tarkeaa hyodyntaa muuten olkkarissa ei hirveasti istuta. Nykyinen huonekalujen asettelu on siis ideaalinen kayttoa nahden mutta saa nahda jos jotain keksin :)

Mersinissa on talla viikolla ensimmaiset lahja ja kasityo-messut. Niille ajattelimme menna katsomaan mita kaikkea siella on naytilla. Tana iltana olisi tarkoitus lahtea ulos syomaan lahella sijaitsevaan ravintolaan. Muutenkin tama viikko nayttaa kivan aurinkoiselta ja lampimalta (on luvattu jo yli 25 astetta lampoa), joten kesa tekee tulojaan. Ihanaa! :)

Hyvaa paasiaista kaikille!

Kevaista sisustusta :)

Nyt kurkkijat katsomaan minkalaista meidan kotona on!! Tyydyttakaa uteliaisuutenne :D

3 vuotta sitten kutsuin teita kurkkimaan kotiamme muuttaessamme. Olkkarin ja keittion kuvia voitte nahda TAALTA.

Tanaan viimeistelin vahan aloittamaani sisustusbuumiani. Viela tulevat meille uudet sohvanpaallykset kaikkii sohviin ja tuoleihin seka pari uutta mattoa (pitaisi kayda kattelemassa).

Ekaksi olkkari jonne ostin ikkunaan vain tuollaiset "verkko"-verhot. Kuva on huono mutta toivon mukaan siita saisi edes hiukan selvaa. Verhot eivat maksaneet kun 15 TL/siivu (n. 6 EUR) ihan mittojen mukaan teetettyna. Alla on meidan vanhat laskosverhot.

Seuraavaksi meidan ns. vierashuone, joka on meidan kodin hapeapilkku. Se tuntuu olevan aina taynna tavaraa ja ihan sotkussa/polyssa. Viime viikonloppuna kuurasin ja jarjestelin kaikki tavarat huoneessa. Tarpeettomat tavarat lahetin meidan pihan varastoon. Pesin lattiat ja verhot seka ripustin ne uudestaan. Tahan huoneeseen on tulossa uusi matto, joku hiukan pirteampi. Verhot on meidan olkkarin vanhat verhot :)

Ja sitten lempipaikkaani: keittioon! Keittion sisustukseen olen todella tyytyvainen. Viime vuonna kevaalla ostin sinne kuvassa nakyvan pyorean lasipoydan. Yhdelle seinalle laitettiin silloin myos tapetti ja tuoleille teetin sisustukseen sopivat tyynynpaallyset: ruskeakuvioiset talveksi, valkoiset kesaksi. Tana vuonna ostin kesaksi ainoastaan kuvassa nakyvat kukalliset sivuverhot. Ne olivat niin ihanan kesaiset ja halvat (4 TL/kpl eli n. 1,6 EUR) etta tiesin haluavani ne HETI! Alla on yha edelleen meidan vanhat laskosverhot.

Ulkona on +20 astetta, aurinkoa on luvattu koko viikoksi. Tasta voi pikkuhiljaa kesa ruveta tulemaan! :)

Hyvaa loppuviikkoa kaikille lukijoille.

Koska

Meilla kotona monesti kaytamme sanaa "koska", kuvaillessamme jotain henkiloa. Taman sanan perusta on kait mieheni kotikaupungissa, Kahramanmaraksessa, eika sita kovin moni tieda tassa merkityksessa mika se siella on. Tunnetumpi "Koska" on hyvin kuuluisia turkkilaisten lokumien, hillojen, siirappien ym valmistaja.

Yritan parhaani mukaan maarittaa mita "koska" tarkoittaa meidan suvussa :)

Koska sanaa siis kaytetaan kuvailemaan henkiloa, miesta tai naista, joka on jollain tavalla erityinen. Yleensa erilaisuus tarkoittaa pukeutumista muodikkaasti, olemalla erikoisia toiveita/haluja, valittamista pikkuasioista ym. Meidan suvussa mieheni, anoppini ja mieheni yksi veljista ovat "koskia".

Mieheni veli on tama koska-pukeutuja eli han pukeutuu aina muodikkaasti :)

Anoppini ja mieheni ovat sitten valittaja/halu-koskia, koska kummallakin on ihan jarjettomia toiveita ruoan ym suhteen.

Mista tama sana tuli taas mieleen? Kuunnellessani eilen mieheni ja anoppini keskustelevan TUNNIN jostain juuston hajusta! Kuinka juuston hajun pitaa olla tallainen ja tuollainen, seka kuinka sen juuston hajun pitaa tulla esiin silloin kun sen aamupalan leivan sisaan laittaa. Unohtamatta kiivasta keskustelua siita minkalaisia erilaisten juustojen hajut ovat.

Mieheni erikoisista haluista muutamia esimerkkeja lisaa: tietyt ruoat pitaa olla laitettu erityisesti lautaselle (riisit muotoiltu, perunamuusi puristettu pussista yms), teemuki pitaa aina olla lammitetty kuumalla vedella ennen teen kaatoa samoin termoskannu pitaa lammittaa (kuulema tee on kylmaa jos sen kaataa "kylmaan" lasiin). Unohtamatta tietenkaan noita juustoja ym ruokia joiden pitaa nayttaa/tuoksua just oikealta. Hammasta purren eteenpain :)

Olkaa hyva, pieni pala turkkilaista kulttuuria :)

Helmia helmikuussa :)

Just joo, tulipas taas keksittya otsikko. En tieda onko helmia tarjolla, mutta kuulumisia sitakin enemman! :D

* Jonkin aikaa sitten ostettiin kesan lentoliput Suomeen eli siita iso *WOHOO*-tuuletus tahan! 27. kesakuuta olisi meno ja 30. heinakuuta paluu, pisin aika jonka olen Suomessa viettanyt tanne muuton jalkeen! :) Toivon mukaan en olisi puolet ajasta kipeana kun viimeksi pari vuotta sitten, se ei ollut kivaa. Ja Suomen laakaritkin tunnetusti vain hymyilevat ja tarjoavat keskusteluseuraa 50 EUR:n polikliniikkamaksua vastaan. Jos olet onnekas, voit saada kokopaivaista keskusteluseuraa myos muista potilaista seka laakarista jos joudut maineekkaaseen paivystykseen odottamaan, ihmeelliseen 100 EUR:n kokonaishintaan! Oli kallis reissu se, ja ostankin laakkeita taalta jo ennen matkaa yleisimpia sairauksia vastaan ettei tarvitse tuota kaaosta uudestaan kokea.

* Viimeiseen postaukseen viitaten, hajurakoa anoppiin on talla viikolla pitkitetty. Ei olla kayty viikon sisalla kuin YHDEN kerran syomassa heidan luonaan. Tosin mieheni kay siella useammin, minun ei onneksi tarvitse *voitontanssia*. Huomenna on kylla pakko menna, koska on kalyn synttarit.

* Lapsilla on talla hetkella jokin hirvea tuhmuus-vaihe (tama ei ole virallinen termi) meneillaan. Monta paivaa ne ovat suoraan sanottuna vedattaneet aidille monenmoista hernetta nenaan. Tanaan lensi mustikkapuurot keittion vaalealle matolle ja maidot olkkarin matolle. Yleisen tottelemattomuuden lisaksi aina on tallaisia ihania pienia "piristyksia" tiedossa. Jos siis aidille ei muutenkaan toita riita niin lapset kylla sita minulle keksivat!

* Sain slaagin viime viikolla noustessani muutaman kuukauden tauon jalkeen vaa-alle. Herranjestas olen taas lihonut 3 kiloa ihan huomaamatta! Lupasin itselleni etta lopetan iltaherkuttelun ja suklaan massytyksen jotta kesalla olisin edes siedettavassa uimapuku-kunnossa. Pyydan jo nyt anteeksi kaikilta ihmisilta silmasaasteiden johdosta!

Hyvaa viikonloppua kaikille! :)

Rajahdan tanne...

Paassa kiehuu ja kiukuttaa. Jotta en rajahtaisi kyseessa olevalle henkilolle ja aiheuttavan hirveata pahennusta, paatin rajahtaa tanne! Varautukaa silla seuraa dynamiitinkatkuista kirjoitusta ANOPISTA :)

Teenpa tassa nyt listaa mitka asiat mua kiukuttaa, on teidankin helpompi ymmartaa:

* Miehellani oli 2 viikkoa lomaa juuri koulussa. Noh, anopille ja kalylle se naemma tarkoitti "ollaan joka paiva yhdessa"-lomaa silla olimme joka hitsin paiva joko heilla tai sitten meilla. Ei mitenkaan pahasti, mutta en jaksa heidan jokapaivaista juoruamista tai samoja puheenaiheitaan seka sekaantumistaan elamaani. Sanoin miehelleni kun loma loppui etta nyt ei kyl menna anopille tai anoppi ei tule meille vahaan aikaan. Mieheni sanoi okei. Noh, se paiva oli sunnuntai ja nyt on tiistai: he ovat taas meilla.

* Yhtena paivana lomalla oli saa pilvista a hiukan tuuli. Paatin vieda lapset ulos usean paivan kotona istumisen jalkeen, vaikka anoppi ja kaly sita vastustelivat koska oli "niin kylmaa (+10 astetta) ja tuulee". Kaly sitten hampaita kiristaen tuli meidan kanssa ulos ja mainitsi useasti kuinka lapset olivat varmaan ihan kylmissaan koska "nenat ja posket olivat kylmat". Sanoin vaan tylysti etta eivat ole! Kotiin mennessa sitten tietenkin anopille valitettiin kuinka lapset olivat ihan kylmissaan koko ulkonaoloon ajan. Eika ollut!!!

* Kaikki asiat mita meidan kotona on, he yrittavat muuttaa samaksi kuin omassa kodissaan. Kaikki tehdaan omalla tavalla vaikka tietavat todella hyvin miten meilla esim. lautaset jarjestellaan kaappeihin. Kaikki on ihan sekaisin, samoin jaakaappi. He pesevat tiskeja kasin vaikka meilla on tiskikone (samoin on myos heilla btw), tayttavat hanoista ennen kuumaa vetta tulleen kylman veden astioihin joita sit keittiosta loytyy "muutama". Ihan kun eletaan pula-ajassa!

* Anoppi on todella vaikea persoona. Kaikki pitaa olla kuin han on viimeiset 60 vuotta tehnyt esim han ei tykkaa suihkusta vaan vetta pitaa valuttaa sankoon josta han sit kupilla sita paallensa valuttaa. Talvisin meilla ollessaan hanen on "pakko" kayttaa normaalia suihkua koska siella on ainoa vedenlammitin. Siita sitten kuullaan seuraavat 30 minuuttia suihkun jalkeen kuinka se kokemus oli kuin "kidutusta" hanelle.

* Hanen teensa pitaa myos olla tulikuumaa, ruokansa kylmaa, han ei voi syoda yksin (koska se on "kidutusta", vaikka hanen pitaisi useasti syoda sokeritautinsa takia), han ei voi vaihtaa vaatteitaan koska "henki salpautuu" seka esimerkiksi hanella on hirvea pakkomielle leivanmuruja kohtaan. Meidan koti pitaa melkein aina imuroida aamiaisen jalkeen koska leivanmuruja on kaikkialla ja niiden yli kaveleminen on tietty syntia. Itsekin nyppii niita lattialta kunhan nakee. Tietty itse on se kaikkein suurin murustaja aamuisin.

Kaikkein parhaimman keskustelun kalyn ja anopin valilla koskien leivanmuruja koin pari viikkoa sitten aamiaispoydassa:

A: Herasin viime yona unestani peloissani. Nakemassani unessa oikein pelkasin, tunsin sen.

K: Se johtuu tietenkin siita etta istuit illalla sohvalla leivanmurujen paalla. Minahan sanoin etta ne pitaa siivota ennen kuin istut, et kuunnellut.

A: Voih, olet oikeassa. Kunpa olisin niin tehnyt.

Olin vaan suu auki etta WTF :)

Koskien leivanmuruja, anoppini aina valittaa myos siita kun lapset murustavat esim valipaloina antamiani leipapaloja, kekseja tai muita muruavaa ympari kamppaa. Sanon etta ei se minua haittaa kunhan syovat, se on tarkeinta. Anoppini siihen tokaisee etta mutta kunpa eivat murustelisi. Noh, kysynkin etta koytanko lapset sitten tuoleihin siksi aikaa kun syovat vai enko anna syotavaa ollenkaan? Vastaus on: en voi sita tietaa....voi herranjestas! :)

* Viimeiseksi minua arsyttaa kaikkein eniten se, etta heidan mielestaan kaikki heidan tekemansa on hienoa, hyvaa ja parhainta. Koskaan mikaan ei ole heidan vikansa vaan jos esim. riisia on keitetty liian vahan johtuu se riisin laadusta, ei heista. Jos mieheni kymmenennen kerran huomauttaa ruoan olevan liian vetista, he toteavat etta heidan tekema ruokansa on paljon parempaa kuin muiden (siis muiden turkkilaisten), mieheni ei tieda siis mitaan muiden ruoista (vaikka on vuosikaudet asunut yksin). Heita on siis todella vaikea arvostella, olen itse sen jo lopettanut. Heille ruoka on kaikki kaikessa, jonka takia mieheni suvussa on harvoin ihmista alle 100 kilon. Heidan rahabudjettinsa varmaan suurimmalta osin menee ruokaan: oljya, pomegranttiomenauutetta, oliiveja, sailykkeita ja muita ruokatuoitteta kaytetaan alyttomia maaria vuodessa! Esim 60 litraa oliivioljya kayttivat viime vuonna ja muistavat tietty arvostella etta mina kaytan kaikkea mahdollista liian vahan! Ja vaarin! Kaikki heidan tuntemansa ruoat he haluavat tehda koska minun maustamani ei kuulema ole tarpeeksi mauteista (ei siis ole tulista, muista mausteista ei ole tietoa). Taten yleensa teen ruokaa ennen kuin he tulevat jotta eivat sit sekaantuisi ruokaani. En halua edes tehda samanlaista ruokaa kuin he! Anoppini erityisesti ei ole koskaan tyytyvainen mihinkaan ruokaan mita ruokapoytaan tulee: paitsi omaansa.

Haluankin sanoa ison AAAARRGGHHHH:n tahan loppuun ja kiitan niita jotka jaksoivat lukea! Anteeksi jos loukkasin jotain tai kirjoitukseni oli ala-arvoista. Haluan mainita tahan loppuun etta kaikesta huolimatta, on meilla hyviakin hetkia paljon! :)

Huh, helpotti...

Alanyan reissu

Me kavaistiin isani kanssa Alanyassa viime viikolla pyorahtamassa ennakkoaanestyksen merkeissa (tai silla tekosyylla). Se oli meille pieni loma ja tosi kivaa oli vaikka vahan jannitysta loytyi myos.

Valitettavasti koko meidan kahden paivan (yksi yo) olon ajan vetta satoi kuin saavista, joten emme pystyneet nauttimaan hirveasti Alanyan tarjonnasta. Lahdimme taalta yobussilla jolloin saavuimme Alanyaan klo 8 aamulla. Tsekkasimme itsemme hotelliin (jossa maksoi muuten huoneet 20 TL (8EUR)/yo sisaltaen aamiaisen) ja lahdimme melkein heti aanestamaan kun aanestyspaikka aukeni klo 10. Sen jalkeen syomaan ja nukkumaan. Iltapaivalla kavimme ekaa kertaa hamamissa. Se oli mahtava kokemus! Alanyan keskustassa ihan Aquaparkin vieressa on Cemberlitas Hamam jota suosittelen. Siella sauna, hamam, kunnon pesu ja hieronta maksoi 25 TL/hlo ja jos halusit oljyhieronnan siihen paalle maksoi se 50 TL. Me paatimme hemmotella itseamme taydella paketilla. Mutta kylla se rentoutti! Kuollutta ihoa lahti varmaan kilon verran pois ja olo oli mahtava sen jalkeen! Suosittelen! Ainakin nain talviaikaan oli ihanaa maata hamamissa kuuman pesukiven paalla.

Iltaa lahdimme viettamaan paikalliseen ravintolaan, Barcelonaan. Joka sekin osoittautui todella hyvaksi valinnaksi! Ruoka oli mahtavaa (soimme pihvit), palvelu ja ravintolan yleisilmekin todella rento ja mukava! Oli jopa live-musiikkia, ei onneksi mitaan turkkilaista fasilia vaan kitaransoittaja ja laulaja. Tapasin myos yhden pitkaan tuntemani blogi/FB ystavani jonka kanssa rupatellen koko ilta meni vauhdilla ohi! Kiitos Satu!

Seuraavana paivana olimme varanneet liput klo 14 bussiin joten aamulla oli aikaa minun kayda hieman pyorahtamssa kaupoissa. Aamiaisen jalkeen pari tuntia pyorinkin kaupungilla ihmetellen kaikkea mika oli kesasta muuttunut. Loysinkin kaikki kesalla halvoiksi bongaamani liikkeet joista ostin parit nahkasaappaat ja vahan vaatteita, jopa edulisemmin kuin taalla Mersinissa. Alanyassa on se hyva puoli etta sinne tuodaan hirveasti vaatteita joita ei muualta Turkista loydy koska suurin osa asiakkaista etenkin kesaisin on monessa paikkaa ulkomaalaisia. Heilla on erilainne maku kuin turkkilaisilla. Etenkin kenkien osilta olen tehnyt todella hyvia loytoja niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Tietenkaan en ole eksynyt basaarialueelle vaan ihan normaaleihin kauppoihin joissa on nakyvat hinnat.

Paluumatkaksi olikin sitten luvassa jannitysta. Matkamme ekat pari tuntia sujuivat hyvin. Mutta runsaiden sateiden takia tiet olivat todella huonossa kunnossa. Vahan ennen Anamuria, noin 150 km Alanyasta, paatie olikin suljettu koska vesimassat olivat sortaneet paatien. Kerron hiukan tuosta tiesta, se on sellaista ns. serpenttiinitieta pitkin vuorien reunamaa. Kaksikaistaisella, kapealla tiella on toisella puolella satojen metrien pudotus mereen toisella vuorenseinama. Meidan bussikuljettaja olikin saanut etukateen tietaa tasta sulkemisesta joten paatti noin 500 metria ennen sulkukohtaa (jossa autoja oli jo kivasti jonossa) lahtea oikotieta. Sitten mentiinkin isolla bussilla paatielta alas kapeaakin kapeaa hiekkatieta, joka siis on viela jyrkempi kuin tuo paatie ihan vuoren rinteessa. Se kiemurteli ja vei meita kohti merta kunnes tuli stoppi: sekin tie oli sortunut veden mukaan!!! Matkustajiin isti paniikki koska tie oli hirvean kapea ja kiemurteleva, toisella puolella oli jyrkka pudotus. Minunkin mielessani pyori vahan aikaa sitten julkitullut video bolivialaisesta bussista joka juuri samanlaisella tiella kiepsahti nurin ja pyori alas vuorenrinnetta!! Miten ihmeessa tama bussi saataisiin ylos takaisin paatielle! Peruuttaen!

Onneksi matkustajat paastettiin pois bussista ja jouduimme kavelemaan itse paatielle kun bussia yritettiin peruuttaa neljan ihmisen avulla takaisin tielle. Ja niin ne sen tekivatkin! Voi herranjestas!

Odotimme viela bussissa noin tunnin verran tien aukeamista ja paasimme jatkamaan matkaamme. Sade tosin yltyi taas ja kuulimmekin etta meidan jalkeen tie oli taas taysin sortunut ja koko tiepatka suljettiin yon yli. Meilla oli sittenkin onni onnettomuudessa! Paasimme onneksi turvallisesti kotiin vahan vaan aikataulusta myohassa.

NOT: Taytyy viela tassa hehkuttaa etta Turkissa naa pitkanmatkan bussit ovat todella luksusta. Tarjoilu pelaa ja jokaisella matkustajalla on edessaan oma telkkari josta voi katsoa myos elokuvia television lisaksi. Samoin internet-yhteyskin loytyi, tosin sita emme kayttaneet. Penkitkin olivat tosi mukavat, nahkaiset ja tuetut joissa sai hyvan istuma-asennon ja makuuasennon jos halusi nukkua! Eika tuo matka Alanyaan (400 km) maksanut kuin kalliimmillaan 36 TL/13 EUR/hlo/suunta.