Pikainen katsaus

Kyllapa aika rientaa! On jo joulukuun 20. paiva!! Joulua viettaville se tarkoittaa viime hetken valmisteluja, lahjastressia ja joulusiivousta :) Minulle normaalia viikkoa. Peukutan kuitenkin kaikille joulua valmisteleville!

* Isani lahti viime viikolla takaisin Suomeen oltuaan taalla kaksi kuukautta. Takaisin han (onneksi) tulee tammikuussa, talla kertaa kolmeksi kuukaudeksi.

* tiskikone tuli yllatyksellisesti viime perjantaina klo 21 illalla! Olin jo menettanyt toivoni ja voivottelin itsekseni viikonlopun tiskaamisesta, kun ovikello soi ja kone olikin ovella! Mahtavaa! :) Yhteiselomme on alkanut hyvin ja tuntuu hyvalta kun on puhtaat tiskit odottamassa aamulla. Kyllapa sita ihminen voikin olla onnellinen pienista asioista.

* Lapsilla on varmaan kummallekin puhkeamassa hampaita. Kokoajan tuppaa tulemaan kakkaa, sormet kaivelee takahampaita ja sylkea valuu. Vaippaihottumakin on nostanut paataan: Esma-paralla se on ihan hirvea. Tanaan jouduin jo tyttoa lampimassa vedessa istuttamaan ja nukutin paivaunetkin ilman vaippaa etta parantuisi...mutta tama veijari nayttaa olevan sitkeaa lajia! Kummallakin on viela kaikenlisaksi nuhaa, jota yleensa aina esiintyy hampaiden tullessa, joten nyhjotetaan vaan kotona.

* Tana viikonloppuna me ollaan suunniteltu etta viedaan lapset anopin luokse viikonlopuksi. Saadaan mekin vahan "me"-aikaa ja lapset oppivat elamaan ilman meitakin. Siita onkin pitka aika kun viimeksi ne olivat yovieraina. Olisikohan ollut joskus kesalla. Taytyy vaan miettia etta mita me aikuiset teemme ilman lapsia sitten. Elokuviin menosta ollaan puhuttu useasti, ehka teemme sen. Uusin Mission impossible leffa kera Samuli Edelmanin houkuttelee :)

Nyt minakin lahden nukkumaan. Oikein hyvaa joulunalusaikaa kaikille ja sitakin parempaa uutta viikkoa!

P.S Autoa ei olla vielakaan loydetty....malsaa...

Uusi arki

Viime viikko meni taydellisesti uusien paivarutiinien opettamiseen lapsille. Parin kuukauden ajan kestanyt vaikea nukuttaminen on ratkaistu jattamalla paivaunet kokonaan pois. Pieni neiti kyllakin nukahtelee viela iltapaivisin milloin minnekin pienille torkuille :) Uusi rutiinimme on seuraava:

8.00 Heratys

8.30 - 9.00 Aamiainen

11.00 Valipala (hedelma)

12.00 - 12.30 Lounas

Lounaan jalkeen ulos tunniksi tai pidemmaksi, riippuu miten lapset kayttaytyvat. Valilla syodaan hedelmia tai muuta pienta naposteltavaa.

18.00 Illallinen

19.00 Teeta/Maitoa

20.00 Nukkumaan

Ihan hyvin on mennyt, tosin parina iltana nukkumaanmeno on vahan venynyt lahemmas klo 21:ta. On mullekin jaanyt paljon aikaa iltaisin itselleni tai voin menna ajoissa nukkumaan.

Tilasin myos vihdoin sen astianpesukoneen netista. Sielta loytyi halvin. Mieheni kavi myos kaupungin keskustassa kyselemassa kaupoista hintoja. Hintaeroa tuli yli 200 TL (80 EUR) joten paadyimme internettiin. Tilasin Profilon 4 ohjelmaisen teraspaallysteisen koneen, joka ainakin paperilla kuulostaa tosi hyvalta :) Tassa on kuva siita:

Sen pitaisi saapua taman viikon loppupuolella, joten tiskattavaa viela riittaa. Onneksi viikonloppuna anoppi ja kaly olivat auttamassa tiskaamisessa ja kodin siistimisessa :) Viela olisi kuitenkin 3 koria pyykkia odottamassa kaappiinlaittoa...

Autonmetsastys yha edelleen jatkuu. Oikeanlaista autoa juuri silla oikealla hinnalla on tosi vaikeaa loytaa. Tuntuu valista etta onkohan sellaista autoa edes olemassa :) Talla hetkella katsomme Toyotan eri malleja (Toyo-toyota, Toyo-toyota,

cikarim seninle her yola...-mainos soi kokoajan paassa). Katsotaan josko talla viikolla Se auto loytyisi sitten :)

Olin lauantaina "tuulettumassa" eli kavimme kalyn kanssa hiukan markkinoilla ja ryysykaupoissa. Mitaan ei oikein loytynyt. Ainoastaan pitka, punainen lyhythihainen mekko seka musta toppi yhteensa 5 TL. Seka ihan perus Ginatricoon pitkahihaisia 7,5 TL/kpl.

Haluaisin myos mainita erikoisesti kuinka erilaisia DOLMUKSET ovat taalla Mersinissa, verrattuna Istanbuliin, jossa aiemmin asuimme.

Yleensa dolmuksia kulkee tasta meidan lahelta tosi usein, 2 minuutin valein, ihan joka suuntaan. Ruuhka-aikojen ulkopuolella ei siis ole vaaraa etta dolmus olisi taynna. Vaikka olisivatkin niin naisille loytyy HETI ja vielapa KAIKKIEN dolmuksessa olevien avulla, istumapaikat. Jopa vanhat papat ja sedat ovat antamassa paikkojaan, jos eivat saa itse nuorisoa jaloilleen. Dolmuskuskin kanssa on yleensa rahankeraaja joka erityisesti paimentaa matkustajia. Kuski kyselee kokoajan minne kukakin on menossaTodella kohteliasta. Naisien ei myoskaan odoteta antavan paikkaansa kenellekaan, ei edes mummoille (taas papat ja sedat ovat ekoina antamassa). Lasten kanssa liikkeella ollessani saan apua jopa lastenhoidossa :) Vierustoverit ottavat lapset syliinsa ja leikittavat niita kunnes noustaan pois. Jopa useat miehet ovat nousseet auttamaan minua tullessani kyytiin ja laskeutuessani pois dolmuksesta. Tallaista kohteliaisuutta en Istanbulissa koskaan nahnyt tai kokenut. Siella eli viidakon laki: vahvin selvisi :) Dolmus-kuskit itsessaan olivat toykeita ja muilta matkustajilta harvoin sai vihaisen vilkaisun lisaksi mitaan muuta kontaktia. Tosin tuli tassa pari tapausta mieleen jolloin tuntui etta sai hiukan liikaa mita pyysi :D Ekassa tapauksessa toinen dolmus yritti saada meidat kiilattua pois tielta taydessa vauhdissa koska meidan dolmus oli rikkonut ohittaessaan sen peilin vahingossa. Me yritettiin saada meidan dolmus pysahtymaan, joka onnistuikin, tosin sen jalkeen tama toinen villiintynyt dolmuskuski hyokkasi meidan dolmuksen kimppuun jonkun pampun kanssa, rikkoen sen peilit ja siitahan se tappelu vasta alkoikin. Mieheni ja nelja muuta miesta pitelivat kuskeja kiinni etteivat olisi toisiaan tappaneet. Jouduimme tappelun jalkeen jatkamaan matkaa viela samalla dolmuksella kun tultiin koska kuski vihaisena meidat kyytiin takaisin komensi. Oli hyvin hiljaista se loppumatka, joo...

Samaisella reitilla mieheni serkku oli joutunut samanlaisen tappelun pakolliseksi "todistajaksi" tosin silloin takanatuleva dolmuskuski oli osoitellut asetta edessakulkevalle dolmukselle (en nyt muista mista tappelu oli syntynyt). Matkustajat makasivat dolmuksen lattialla peloissaan. Onneksi dolmukset saatiin pysahdytettya ja matkustajat "paasivat" turvaan toisen dolmuksen kyytiin. Kuukauden paasta tasta, joku dolmuskuski silla linjalla olikin ammuttu, toisen kuskin toimesta. Kannattaa olla varovainen Topkapi - Avcılar linjalla :D

Tietenkin Istanbul on iso kaupunki ja varmasti eroja loytyy. Nama kaikki perustuvat vain omiin kokemuksiini (erityisesti Taksim, Zeytinburnu, Topkapi,Avcilar,Bakirkoy-alueilla).

Toivotan kaikille hyvaa uuden viikon alkua! :)

Ei ole reilua!!!

Siis eiko tassa maassa ole yhtaan ihmista joka haluaisi myyda autonsa meille!!???!!! Joka paiva mieheni soittaa kolmelle neljalle automyyjalle mutta KUKAAN ei meista ole tykannyt, paitsi huijarit. Edellisen postauksen huijarin lisaksi törmasimme viela toiseen huijariin (jonka mina löysin, jee!) mutta talla kertaa emme langenneet siihen ansaan. Pitaisikohan tassa ruveta jo itkemaan puhelimessa ja ryveta itsesaalissa etta saisi jonkun myyjan sydamen heltymaan. Tai onko se vain kirjoitettu etta me emme autoa edullisesti loyda. Vai onko se vaan niin tata....argh...

On meilla sentaan ihan kivojakin juttuja tapahtunut. Eilen isani tuli hoitamaan lapsia joten lahdimme heti aamusta mieheni kanssa Forumiin. Olipa vapauttavaa olla joskus siella ilman lapsiakin, niita hetkia ei hirveasti ole. Loysin vihdoin itselleni mustat, korottomat nahkasaappaat 60 TL ja mieheni uudet kengat kouluun, aitoa nahkaa, 50 TL. MUTTA siina se hyva olikin. Me EMME loytaneet uutta astianpesukonetta Mediamarktista vaikka niin toivoin. Oli aivan liian kallista. Missa vaiheessa niista on tullut nain kalliita??!!??! Hintahaarukka oli 500 - 2000 TL!

Kunpa asuisimme Istanbulissa jossa olisi halvempaa jos vain tietaa paikat. Ns. spotçu:t on kauppoja jotka myyvat jossain pienessa paikassa hevon kuusessa (ennen ainakin Istanbulissa Topkapin postin takana) kaikkien merkkien kodinkoneita tosi halvalla. Sielta ollaan ostettu meidan kaikki isot kodinkoneet: jopa jaakaappikin ostettiin Istanbulista ennen muuttoa Mersiniin. Se nokotti Istanbulissa paketissa meidan ruokahuoneessa pari kuukautta odottamassa muuttoa :D Nyt seuraan minkalaisia hintoja netissa on ja varmaan ensi viikosta kayn katsomassa tietamiani alueita Mersinissa, josta voisi halvemmalla saada. Paatin jo ainakin merkista: Profilo! *tasta se lahtee*

Tanaan mieheni on vuoristokavelylla koko paivan. Mersinissa on vuoristoseura joka jarjestaa helppoja, kaikille avoimia, 15-20 km kavelyja Mersinin lahialueilla. Tama on toinen kerta kun mieheni sellaiseen osallistuu. Ekalla kerralla kotiin hiipi illalla HYVIN vasynyt ja hiljainen mies jolla oli paikat kipeana pari paivaa :)

Hyvaa sunnuntaita!

Ihanaa viikonloppu alkaa

Tama viikko ei ole mennyt ihan niinkuin Strömsössa.

Sita minun aikaisemmin mainostamaani autoa ei sitten ostettukaan. Syyna se etta myyja oli HUIJARI! Mieheni alkoi epailemaan asiaa koska loysi netissa toiselta sivulta saman auton ilmoituksen eri nimella. Pyysi minuakin soittamaan miehelle potentiaalisena ostajana joka sitten oli viimeinen tikki: mies heti myisi auton minulle jos vaan antaisin pienen kasirahan. Noh, samana paivana mieheni sitten meni pankkiin perumaan rahansiirron ja sielta sitten suoraan poliisilaitokselle tekemaan rikosilmoitusta. Poliisit olivatkin innoissaan saamaan kiinni tallaisen miehen ja tekivat hyvin perusteellisen ilmoituksen. Toivon mukaan huijari saadaan kiinni. Noh, me ei onneksi menetetty mitaan rahallisesti, ei mitaan muuta kuin aikaa.

Autonmetsastys jatkuu :)

Tama viikko on muuten ollut ihan perusarkea. Tosin astianpesukoneeni on edelleen rikki. Korjaaja olisi vaihtamassa uutta ohjelmakorttia, koska vanhassa oli vikaa. Hintaa tulisi 150 TL. Mutta han olisi myos valmis ostamaan koko koneen 50 TL:lla. Ajattelimme menna viikonloppuna katsomaan uusia tiskikoneita josko vaihtaisimme ihan uuteen. Onhan toi vanha ollut meilla jo 5 ja puoli vuotta...

Vaihdoimme myos internet-palveluntarjoajaa talla viikolla. Tiistaina miehet tulivat asentamaan uudet yhteydet. Olemme olleet jo lahemmas kymmenen vuotta Turk Telekomin asiakkaita. Maksamme kuitenkin ihan mielettomia internet seka puhelinlaskuja vaikka meilla ei edes ole toimivaa lankapuhelinta kotona. Eli 80 TL joka kuukausi meni internettiin seka puhelimeen. Seka viime viikkoina meidan internet katkeili varmaan 100 kertaa paivassa (en liioittele), soittaessa TT:lle he lupasivat hoitaa asian eika viikon ajan mitaan tapahtunut. Noh, se oli sitten viimeinen pisara. Viime kesana meidan tanne asennettiin kaapeliverkosto kaapeli-internettia varten. Vaihdoimme sita tarjoavaan Uydunettiin ja nyt maksamme kuussa vain 39 TL internetista SEKA kaapelikanavista, joita meilla on nyt 160 kappaletta, sisaltaen HD-seka dokumenttikanavia (kuten National Geographic, Animaux etc.). Saatiin viela modeemi seka tv-boksi kaupan paalle. Hienoa! Ainakin ollaan alustavasti tyytyvaisia...

Annoin juuri lapsille muovailuvahaa, voi luoja, toivon mukaan tama ei ollut iso virhe....

Hyvaa viikonloppua!

Mersin ja suomalaiset

On ollut aivan mahtavaa huomata kuinka hiljalleen suomalaisten innostus Mersinia kohtaan on nousemassa. Tiedan ainakin kaksi yritysta jotka myyvat suomalaisille upouusia asuntoja luksus-asuntoloista taallapain. Olen saanut myos yhteydenottoja suomalaisilta koskien Mersinia. Halutaan tietaa nahtavyyksista, elamasta ja palveluista. Ilolla naihin kyselyihin vastailen ja toivon etta tanne saataisiin lisaa suomalaisia tulevaisuudessa. Ehka sitten voitaisiin perustaa jonkinlaista suomenkielista toimintaa :)

Ennen luulin etta Mersinissa asuu vain kaksi suomalaista, mina ja talvisin, isani. Isani oli tavannut lentokoneessa suomalaisen pariskunnan joka asuu kuulema vain parin kilometrin paassa meidan asunnolta. Sain heidan sahkopostinosoitteen joten ehka saan sitakin kautta uusi tuttavuuksia :)

********************************************

Mersinissa on viime vuoden sisalla tapahtunut kaikenlaisia muutoksia ja uudistuksia. Isoimmat asiat koskee urheilua: Mersin Idman Yurdu nousi Turkin ykkösliigaan joten nykyaan Mersinissa pelataan hienoa paaluokan jalkapalloa. Taalla voi siis nahda superjoukkueet Galatasarayin, Besiktasin, Fenerbahcen seka Trabzonsporin. Matsit pelataan uudistetulla Teyfik Sirri Gür stadioinilla ja lippujen hinnat alkaa 60 TL/peli/huonoimmat paikat.

Toinen iso asia, joka on vaikuttanut myos minun elamaani, on ollut 2013 pelattavien Valimeren kisojen tulo Mersiniin. Kisojen takia koko kaupunki on laitettu pressun alle remonttiin. Tiet on uudistettu, jalkakaytavia rakennetaan uudestaan, uusia urheiluhalleja seka tiloja rakennetaan kovalla vauhdilla. Kaupunkia siis meikataan tulevia tuhansia urheilijoita, kannattajia seka muita tukijoukkoja varten. Parhainta on se, etta tanne ollaan rakentamassa myos kunnon ratsastustallit seka kentat koska kisojen yksi urheilulaji on kuulema ratsastus. Sita taytyy kayda myos katsomassa itsekin sitten paikan paalta. Jollen jopa ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tyoskentelemaan kisoissa :) Kisat pelataan kesakuussa 2013. Tervetuloa jos yleisurheilu kiinnostaa!

Tassa on kisoja varten valmisteltu Mersinin esittelyvideo englanniksi. Sen pituus on 6 min 50 sek mutta antaa hyvan kuvan nykyisesta Mersinista :)

Tanne on myos tullut uusi kauppakeskus nimeltaa Mersin Marina. Se sijaitsee, nimensa mukaisesti, satamassa. Samantyyppinen kauppakeskus on myos Marmariksessa, muistaakseni vielapa samalla nimella. Ideana on etta kauppakeskuksen vieressa on myos vierassatama ja keskus paaosin palvelisi vierailevia veneilijoita siis. Kaupat ovat hiukan kalleimmanluokkaisia merkkilikkeita, mutta alueelta loytyy hieno iso amfi*teatteri, uima-altaita seka hienot alueet kavelya varten. On siella myos ravintoloitakin ihan rannassa jotka ovat auki yomyohaan asti.

Viikonlopusta ja vahan muusta

Viikonloppu meni normaalisti ja oli mukava. Lasten synttarijuhlat juhlittiin perjantai-iltana. Syotiin kakkua ja annettiin lapsille lahjat. Taisi kuitenkin kaikkein paras "lahja" olla joulukuusi jonka myos otin esille ja koristelin. Siina on niin paljon kivoja palloja joita raplata, aidin iloksi :)

Lauantaina sitten multa meni viimein pinna astianpesukoneen kanssa. Vaikka oli kaikkein pisin ja "vahvin" ohjelma, ei taaskaan astioita oltu pesty. Mieheni kavi hakemassa meidan alakerrasta olevasta korjaamosta miehen paikalle joka sit sanoi etta vasta ensi viikon ma-ti voidaan tulla sita korjaamaan kunnolla. On myos mahdollista kuulema, ettei sita pystyta korjaamaan. Kiva, se tietaa tiskaamista mulle taas muutamaksi paivaksi. Tassa samalla korjaajaa odotellessa vilkuilen netissa uusia koneita... :)

***********************************************

Isoin asia mita meille tana viikonloppuna tapahtui on se, etta loydettiin uusi auto! Tosin se ei viela ole meidan mutta ollaan sovittu omistajan kanssa etta se on varattuna meille tiistaihin asti. Silloin mieheni matkustaa Niğdeen joka on noin 5 tunnin bussimatkan paassa taalta ja hoitaa auton ostoasiat siella, toivon mukaan. Kuukauden verran tassa ollaan jo autoa etsitty joten pieni helpotus kun saatiin sekin asia pois paivajarjestyksesta. Autoton elama on kuitenkin ollut tosi mukavaa: isoihin kauppakeskuksiin ollaan menty ilmaisilla palvelubusseilla ja anoppilaan dolmuksella. Lapset saivat elamassaan ekan dolmus-kokemuksen :)

***********************************************

Tassa on myos mun uusin hiusmalli :) Paatin vain yhtena paivana etta nyt on aika tehda jotain uutta: eikun hiukset tummiksi vaan. Ainahan sita voi taas blondata. Olen saanut hyvaa palautetta ainakin paremmalta puoliskoltani, joten taidan vahan aikaa olla tumma :)

Hyvaa uutta alkavaa viikkoa kaikille!

Kaksi vuotta sitten....

Tata kirjoittaessani aamulla tasan kaksi vuotta sitten olimme lahdossa normaaliin supistuskontrolliin laakarille kun sain tulosten jalkeen tietaa etta TANAAN olisi se paiva jolloin minusta tulisi vihdoin AITI. Tai no, onhan sita aiti jo raskaanakin mutta konkreettisesti se paiva alkaa tasta lahtien :)

Silloisista kaksikiloisista raapaleista on kasvanut n. 15 kiloisia, n. 94 senttisia rakkauspakkauksia, joiden kanssa mikaan paiva ei ole samanlainen :) Tahan viime vuoteen on mahtunut paljon, mutta onneksi on ollut helpompaa kuin lasten ensimmaisena elinvuotena. Paiva kerrallaan mennaan eteenpain ja koetetaan jaksaa naita kahta ihanaista uhma-ikaista. Paivansateet!

Paljon onnea Esma ja Eren :)

Uusi blogi alkaa

Iso HEI kaikille!

Tämänhetkisen elämäntilanteeni takia päätin aloittaa uuden blogin, ns. uuden sivun elämässäni. Vielä en osaa sanoa minkälaiseksi tämä blogi tulee muuttumaan ja kuinka henkilökohtaisia asioita tulen siinä käsittelemään.

Mitä on tapahtunut blogi-pimentoni aikana?

Lapset ovat jo 2 vuotiaita. Kovin puhelevat ja ovat vaativia lapsokaisia. Olen edelleen kotiäitinä, tosin nykyään minulla on huomattavasti enemmän omaa aikaa sekä voimia arjen pyörittämiseen. Asumme edelleen Mersinissä, emmekä ole täältä muuttamassa mihinkään pitkään aikaan sillä viime talvena anoppi/käly muuttivat tänne myös pysyvästi. Heillä on oma asuntonsa 6 km päässä meiltä. Vieraita käy myös runsaasti mutta pääsimme myös itsekin pari kertaa lomalle viime kesänä Alanyaan :) Muuten kesä meni täällä melkein kuin ikuisella lomalla: päivisin joko anopin uima-altaalla tai rannalla. Lapset oppivat jo tosi hyvin uimaan kellukkeilla. Nyt talven pimeydessä, uutta vuotta odotellessa, haaveilemme ensi kesästä jolloin olisi minun tarkoitukseni lähteä kahden lapsen kanssa yksin Suomeen pidemmälle lomalle (apua!).

Pikkuhiljaa rupean tänne kuvia sekä kuulumisia lisäämään. Tervetuloa mukaan taas uudelle blogimatkalle :)

Blogin paattaminen

Ne jotka tata blogia ovat lukeneet varmaan ovat huomanneet ettei kuukausiin ole tullut uutta postausta. Nykyisen elamantilanteeni takia en vain loyda aikaa ja energiaa blogin jatkamiseen joten virallisesti haluan sanoa etta se on nyt ohi. Turkin palmujen alta, rakkaudella paattyy osaltani tahan.

Ehka myohemmin aloitan uuden blogin, jos saan jonkun inspiraation. Mutta talla hetkella pelkka tietokoneella olo on melkein mahdotonta. Halukkaat loytavat minut facebookista, joka on minun tamanhetkinen sosiaalinen elamani :)

Iso KIITOS kaikille lukijoilleni, annoitte minulle tukea ja rohkeutta vaikeina aikoina ja jaoitte iloni hyvina aikoina. Toivon teille kaikille paljon iloa ja onnea elamaanne!

Olen myos onnellinen ihanista blogiystavista joita olen taman blogini avulla saanut. Kiitos kun olette olemassa!!

Home Alone

 

Kuukausi sitten Anoppi Oy päätti lähteä kotiin joten olen ollut yksin vauvojen kanssa. Kun pääsin eroon anopin jokapäiväisestä neuvomisesta sekä kälyn joka asiasta valittamisesta, pystyin hengähtämään ja VIHDOIN nauttimaan vauvoista täysillä. On se ihme kun ei koko 3 kuukauden täällä olon aikana anopilta irronnut yhtäkään positiivista kehua tai kannustetta. Lähtiessään vielä kertoi kuinka hänen sydämensä ei kestä kun hän joutuu ajattelemaan näiden lasten olotilaa kun olen yksin. Kiitos ja näkemiin sanon minä! 

Vauvat ovat jo nelikuukautisia ja eilen aloiteltiin jo vellien syöminen. Turkissa tämä kiinteiden aloittaminen on aika erilaista verrattuna Suomeen. Monet lääkärit ehdottavat ekaksi pariksi viikoksi vaan hedelmistä itse puristettua mehua. Sitten sormenpäällä jugurttia (joka sekin täytyy itse valmistaa tietenkin) sekä kuukauden päästä kerran päivässä vellejä, unohtamatta mainitsen että niidenkin pitää olla mieluiten itsetehtyä. Turkissa on hysteriaa siitä että valmiit purkkiruat sekä vellit ovat kuin suoraan paholaiselta. Niitä ei voi lapselle syöttää jollei halua hänelle vähintään syöpää! No on totta etta Turkissa on tuoreita vihanneksia ja hedelmiä tarjollakin, mutta etenkin viime vuosina on kauhisteltu kaikkea sitä hormoonien ja torjunta-aineiden määrää mitä näistä tuotteista on löytynyt. Siinä sitten mieti kumpi on pahempi.

Turkissa on myös lääkäreitä jotka väittävät että mitä enemmän makuja maistatat vauvalle 4 kuukautisena, sitä laajemmalla kirjolla hän tulee myöhemmin syömään erilaisia ruokalajeja. Jaahas, kukahan tätä on tutkinut? On myös äitejä jotka antavat jo kolmikuukautisina vauvan maistaa kaikkea mitä HE syövät, sisältäen säilykekurkkujakin!

Kaksosten kanssa on vaikeaa mutta en anna sen lannistaa. Pyrin tekemään kaikkea mitä yhdenkin vauvan kanssa tehdään. Vauvat nukkuvat päivisin parvekkeella ja käymme muutenkin useasti lenkillä rannalla. Olemme käyneet myös koko perheen voimalla ulkona syömässä, kauppakeskuksessa ostoksilla sekä useasti markkinoilla. Meidän mottona onkin että vauvojen tulisi tottua meidän elämään, ei meidän heidän elämäänsä.

Minkäläistä elämä Turkissa on kaksosten kanssa?

* Kaksosten kanssa liikkuminen on suuri yleisönähtävyys. Kaikki vastaantulevat katsovat ja mainitsevat että hei, tuossa menee kaksoset! Jotkut ovat työntämässä käsiään rattaisiin joten joudun kohteliaasti pyytämään henkilöä pitämään näppinsä omalla reviirillään. Vielä kun olen itse vaaleahiuksinen niin jokaista kiinnostaa tietenkin ovatko lapsetkin blondeja. Voi tätä turkkilaisten uteliaisuutta!

* Lastenvaate/tavarakaupassa olet kuningas. Kun kerrot että sinulla on kaksoset rupeavat rahankuvat killumaan myyjän silmissä:tarvitsethan jokaista tarviketta x2. Saan aina palvelua myymäläpäälliköstä lähtien usealta työntekijältä unohtamatta tietenkään tukkualennuksia sekä tuotteiden erikoistilauksia ainoastaan SINUA varten. Seuraavalla kerralla sinut varmasti muistetaan ja ollaan heti tarjoamassa virvokkeita sillä aikaa kun he esittelevät sinulle haluamiasi tuotteita.

* Olet valitettavasti myös kateuden kohteena. Olethan synnyttänyt KAKSI lasta yhden sijaan. Kaikkein kateellisia ollaan juuri minun tilanteelleni: yksi tyttö ja poika eli perhe on täysi heti ekalla kerralla. Monet ystävät ovat hävinneet kun kuulivat että synnytin kaksoset.

 

Viikon lainaus:

Kaksi naista kävelivät takanani kadulla ja näkivät minut työntämässä rattaita.

- Kylläpä noi venäläiset synnyttävät paljon kaksosia!