11 kysymysta

Sain Petralta haasteen, kiitos siita! Vastataanpa naihin kysymyksiin :)


1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
Talla hetkella haaveilen matkasta jonnekin ihanan kauaksi, vaikka New Yorkiin, eika olisi huolia rahasta tai ajasta. Saisi asua siella niin pitkaan kun haluaa ja kierrella joka paikassa seka tehda mita haluaa. Kaikkein suurin haave on tehda road trip Amerikan halki yllaolevilla ehdoilla. Ei varmaan tule onnistumaan tassa elamassa, mutta haaveillahan me mennaan eteenpain, eiko? :)

2. Millainen oli vuosi 2012?

Vuosi 2012 oli kaikinpuolin todella hyva vuosi. Monet ongelmat ratkaistiin ja kesan matka Suomeen oli koko vuoden kohokohta. Sita odottaessa koko alkuvuosi meni vauhdikkaasti ja loman jalkeen jaksoi taas arkea pyorittaa hieman paremmin. Lapsetkin kasvavat koko ajan. Viime vuoden ehdottomasti vaikein juttu oli vessakoulutus, josta onneksi selvittiin pahemmitta traumoitta ja vahingoitta :)

3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Olen ehdottomasti iltaihminen. Aamulla voin valista olla hyvinkin karttyinen mutta se menee ohi yleensa :) Illalla en haluaisi menna nukkumaan ollenkaan. 

4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
Mainitsin jo tuolla ylempana etta New York voisi olla kiva. Tai Amerikka yleensakin. Kauko-ita vaikkapa Bangkok tai Hong Kong tai Shanghai myos kiinnostavat. 

5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
Menneisyydessa on hirvean vahan sellaisia asioita joita kadun, koska niidenkin epaonnistumisten jalkeen olen tahan tilanteeseen paassyt. Valista piti tehda sellaisiakin radikaaleja ratkaisuja jotta paasin paamaaraani.

6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
Mulla on monia lempiruokia. Tykkaan hirveasti kiinalaisesta ruoasta (ihan mika vaan kiinalainen kay), samoin intialaisesta, pizzasta, pastasta (kaikki makaronit kay), mcdonaldsin hampurilaisista ja tonnikalasta, jota voin syoda vaikka joka paiva kyllastymatta! Teen aika paljon taalla itse kiinalaista ja intialaista seka erilaisia pastoja, mutta parhaimpia ruokia edelleen saan Suomen ravintoloista. Etenkin Suomessa tehdyt pizzat on jotain taydellisyytta jota en ole viela itse ihan oppinut tekemaan! :) 

 

7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
Mieheni kanssa jossain kivassa, lampimassa kaupungissa yhdessa asioita tehden ja matkustellen. 

8. Elämäsi eläin?
Mulla oli kissa 16 vuotta kunnes se jouduttiin lopettamaan. Ehka elamani kotielain oli tama, mutta elain joka aina kiinnostaa on hevonen! Olen kait loppuikani hevoskarpasen purema :) Ratsastellut olen vuosikausia Suomessa, Turkissakin kavin vuoden verran taalla Mersinissa mutta piti lopettaa koska oli liian rankkaa seka kallista. Aion kyl myohemmin uudestaan aloittaa.

9. Sielunmaisemasi?
Jos tassa tarkoitetaan minkalaisessa maisemassa sielu lepaa (?) niin ehdottomasti minulle se on kesainen Suomi. Etenkin maaseutu. Aurinko paistaa, pellolla kasvaa vilja, sininen taivas, linnut laulaa ja kesa tuoksuu. Tama on minulle rauhaa tuova maisema. Taalla ulkosuomalaisena tata maisemaa kaipaan kaikkein eniten.

10. Tärkein esine kotonasi?
Tarkein esine on kait tama tietokone. Se on minulle kaikki elama lasten ulkopuoella. Katson telkkaria koneelta, olen facebookissa, pelaan, kuuntelen ja lataan musiikkia. Ilman tietokonetta on aika tylsaa, koska Turkin telkkari seka viihdetarjonta on aika olematonta tai todella absurdia mun makuuni.

11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?

Riippuu tilanteesta. Syon elaakseni arkisin mutta paikan vaihtuessa elan syokseni. Nautin talloin ihan eri tavalla ruokailusta kun kotona. Haluaisin syoda lomilla aina 24 h jos mahdollista :) 

En haasta nyt ketaan koska nayttaa etta tama on kiertanyt aika lailla, mutta halukkaat voivat samoihin kysymyksiin vastailla :)

Hyvaa alkanutta vuotta! :)

Uusi vuosi, uudet tuulet!

Hyvaa uutta vuotta 2013!!!

Meille viime vuosi oli aivan mahtava! Lapset ovat nyt 3 vuotiaita ja meno on sen mukaista.
Olen sita mielta etta tama kolmannen ikavuoden voisi aivan rauhassa hypata yli. Meno on villia
ja paljon on uhmaa seka halua tehda kaiken ITSE! Ei kelpaa aidin apu enaa vaan pitaa itse olla
se iso aikuinen :) Esma on myos ruvennut pitamaan itseaan isosiskona Erenille. Syottaa ja lohduttaa
kun itkee. Rankaisee ja komentaa jos Eren tekee jotain vaarin. Ulkona myos Esma ohjailee Erenia
minne ollaan menossa. Hauskaahan se on valista, vaikkakin yleensa aika rasittavaa!

Kavimme viime vuoden lopussa parin paivan "pakolomalla" Pohjois-Kyproksella. Adanasta lentaa
Pegasus ja Atlasjet suorina lentoina suoraan Ercanin lentokentalle. Lento kestaa vain 30 minuuttia
joten se sopii juuri minunlaiselleni lentopelkoiselle :) Talvikautena lennotkin ovat todella edullisia! 90 (noin 40 EUR) liiraa maksoi yhdelta hengelta meno-paluu sisaltaen myos bussikuljetuksen Mersinista Adanan lentokentalle ja takaisin. Ilmaista! Paikanpaalla kaytimme paikallista lentokenttabussia Kibhasia viemaan meidat paamaaraamme Girneen (Kyrenia) jossa hotellimme sijaitsi. Asuimme hotelli Pia Bellassa, joka sıjaitsee ihan Girnen keskustan lıepeilla. Hotelli olı aivan mahtava! Ruoka oli tosi hyvaa (aamupala ja illallinen), huoneet isoja, henkilokunta todella avuliaita seka kaikkialla oli putipuhdasta. Suosittelen!

Olimme onnekkaita koska saat lomamme aikana olivat aurinkoisia joka paiva. Oli todella mahtavaa kierrella ympari saarta kauniissa ilmassa. Ainoastaan iltaisin oli tosi kylmaa mutta sen me vietimmekin hotellissa omassa huoneessa tai ravintolassa lammossa :) Pohjois-Kyproksen tarkeimmat nahtavyydet sijaitsevat Gazimagusan kaupungissa joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan paassa Girnesta. Paakaupunki Lefkosassa on myos paljon nahtavaa mutta valitettavasti ne meilta jai talla kertaa nakematta, koska aika ei riittanyt. Lefkosaan matkaa on Girnesta puoli tuntia, Gazimagusasta 45 minuuttia. Kaikki on siis todella lahella! Kaupunkien valilla kulkee hyvin saannollinen ja tehokas bussiverkosto joilla paasee napparasti paikasta toiseen. Bussimatkojen hinnat eivat paata huomaa: 7,5 liiraa/suunta/hlo tai jos haluat kimppataksiin Combotaksiin niin matka maksoi vain 5 liiraa/hlo/suunta. Taksit myos halutessasi veivat ihan hotellille asti.
Meidan reissusuunnitelmamme oli etta ekan illan pyorimme Girnessa, toisena paivana kavimme Gazimagusassa ja Lefkosassa ja kolmantena, vikana paivana, kolusimme Girnen nahtavyydet lapi. Kaveltya tuli tosi paljon mutta tuli nahtya paljon uuttakin!

Kyprokselle mennaan Turkista yleensa joko lomalle tai sitten halvan alkoholin ja tupakan perassa. Alkoholi siella tosiaan oli halpaa! Tupakkaakin sai normaaliin tax-free hintaan. Pohjois-Kypros on myos kuuluisa casinoistaan, joita loytyy joka kaupungista monia. Erikoisuutena on ettei kyproslaiset itse voi menna naihin casinoihin vaan ainoastaan muualta tulleet. Ehka nain halutaan suojella paikallista vaestoa uhkapelin vaaroilta ja pitaa asiakaskuntaa tietynlaisena. Pohjois-Kyproksella nakyy myos vahvasti Englannin vaikutus. Liikenne on vasemmanpuoleista, kaikkialla puhutaan englantia ja monilla englantilaisilla on siella oma yritys seka asunto. Yleinen kuva oli kylla se etta Pohjois-Kypros on jaanyt kehitystasolla kauas Turkista. Johtuen luultavammin muiden maiden seka Kreikan julistamasta taloussaarrosta. Monet isot yritykset eivat pysty toimimaan Pohjois-Kyproksella koska maata ei ole virallisesti luokiteltu valtioksi. Taten suurin osa kaupasta kaydaan Turkin valilla tai sen kautta. Myos jotkut ovat joutuneet kuljettamaan tavaraa etelapuolen kautta Eurooppaan. Tama on kuitenkin niin kallista ja kannattamatonta ettei se yleensa jatku pidempaan. Pohjois-Kyprokselta on myos avattu yksi raja-asema Etela-Kyproksen valilla, josta voi alkuperaiset (siis aiti/isa Kyproksella syntyneet, samoin jalkelaiset) Pohjois-Kyproslaiset menna ilman viisumia etelapuolelle. Muuten turkkilaiset joutuvat hankkimaan viisumin jotta voi Kreikan puolella vierailla. Raja-asemalla ollaan tarkkoja edelleen kummallakin puolella. Poliittisesti epavakaa ja ongelmallinen tilanne nakyy tarkastuksissa. Pohjois-Kyproslaiset leimat passissa tuottaa ongelmaia Kreikan puolella. Taten esim Turkista tullessa leimat lyodaan erillliselle paperille. Passiahan eivat turkkilaiset tarvitse Pohjois-Kyprkselle vaan ihan henkilokortti riittaa. Nykyinen Etela-Kyproksen talouskriisin takia Kyproksen ongelma on jaanyt taka-alalle. Molemmat osapuolet, mutta etenkin Kreikan puoli, on ollut hyvin vastahakoinen sen ratkaisemiseen. Pohjois-Kyproksen puolella on monen erilaisen ratkaisun kannattajia, joten tilanne tuntuu menevan vaan kohti umpikujaa. Katsotaan mita tuleivaisuus ja etenkin Kreikan tilanteen kehitys tuo tullessaan. Jos Kreikka joutuu ulos EU:sta voi ratkaisu ehka olla helpompaa, koska monet pohjois-kyproslaiset haluavat etelapuolen tavoin EU:hun mukaan jos saari yhdistyisi. 

Suosittelen kuitenkin kaikille kiinnostuneille matkaa Pohjois-Kyprokselle. Sinne menee lentoja kaikista suurista kaupungeista, useista monesti paivassa. Antalyastakin kestaa vain tunnin lentomatka. Kesaisin Alanyasta loytyy myos lauttayhteys jota en suosittele epaluotettavuuden takia. Matka kestaa 4-5 tuntia eivatka lautat ole koskaan aikataulussa. Huonoja kokemuksia on lahipiirista paljon. 

Tana vuonna matkustus taitaa meilta jaada vahemmalle. Kevaalla olemme suunnitelleet lahtevamme ehka Kappadokiaan uudestaan muutamaksi paivaksi taas. Se oli mahtava kokemus 5 vuotta sitten ja sinne haluaa aina uudestaan :) Ehka talla kertaa kokeilemme jotain uutta mita viime kerralla emme tehneet vaikka ratsastusta tai kuumailmapalloilua. Kesalle ei ole mitaan suunnitelmia enka varmaan tana kesana ole Suomeen menossakaan. Meilla on kotona monia asioita joita pitaa uudistaa aloittaen lasten sangyista jatkuen olkkarin sohviin. Nama on meille isoja rahasummia joten taman takia matkustelu ynna muu luksus jaa vahemmalle :) Mutta valista joutuu karsimaan etta saa jotain hyvaa elamaansa, eiko?

Toivotan kaikille blogini lukijoille, jos niita viela on, oikein hyvaa uutta vuotta 2013!!!

Syvaluotaus pariin turkkilaiseen "ongelmaan"

Tanaan lasten kanssa puistossa ollessani tapahtui jotain joka sai minut mietiskelemaan. Mietiskelemaan teoriaa siihen MIKSI monet turkkilaiset ovat tottuneet syyttamaan aina muita ongelmatilanteissa seka riidoissa. Koskaan loytamatta itsestaan vikaa.
Tilanne oli tama: keinutin tyttoani keinuissa ja viereen ilmestyi pienempi tytto leikkimaan, ilman ketaan valvomassa (hyvin yleista). Onnistui sitten kalauttamaan paansa vieressa olevaan tyhjaan keinuun ja rupesi itkemaan. No mina sitten kovalla aanella voivottelin etta missahan sinun aitisi on!? (eika tama ole viela se ongelma) Aiti juoksi viiveella tyttonsa luokse ja yritti rauhoitella. Ja seuraava dialogi sai minut varpailleni:
Aiti: Mihinka sattui, kuka sinua loi? (Puistossa ei ollut kukaan muu kuin mina ja lapseni)
Tytto osoitti sitten ekaksi minun tyttoani, sitten keinua. Viimeiseksi keinujen lahella pyorassa istuvaa poikaani.
Aiti: Ai hanko sinua loi?! Voi tuhmaa. (Samalla vinkaten meille etta nyt on pakko keksia joku syyllinen, olkoot se syyllinen tai viaton).
Aiti meni sitten poikani luo ja pyysi poikaani olemasta lyomatta tyttoaan uudestaan. Poika-parkani oli aivan hammentynyt koska eihan han lyonyt. Syy oli siina etta tytto itse loi paansa leikkiessaan keinuun.
Samalla minulle tuli mieleen turkkilainen tapa rauhoitella lasta jos han osuu johonkin tai kaatuu tai muuta samanlaista. He kysyvat ekaksi etta mita tapahtui, miten kaaduit. Lapsen selitettya he sitten heti innostuvat:. "Hah, tuhma lattia/seina/kulma. Anna kun lyon sinua!" Sen jalkeen lapsaistaan joko lattiaa/seinaa/kulmaa, jonka jalkeen lapsi yleensa on jo rauhoittunut. Tata olen nahnyt TODELLA monessa perheessa. Olisiko tassa jotain peraa?! Lapsen kompelyydesta, virheista opetetaan syyttamaan jotain muuta?! En itse koskaan tee tata vaan kerron etta itse kompastuit/loit/kaaduit ja etta pitaa olla varovainen. Ei saa juosta ym. Miehenikin onneksi on samalla linjalla tassa, mutta anoppini valista tata tekniikkaa kayttaa. Mieheni kylla todella monesti loytaa nopeasti muiden virheet eika katso omiansa :)

Toinen ongelma, KOULUTUS! KOULUTUS ON NIIN ŞART ("Tarpeen").
Minulla on todella hyva tutkimuskohde eli anoppini asuntola. Siella on 120 asuntoa ja suurin osa asukkaista ovat kotoisin paaosin ita-Turkista. Tama asuntola on siis aika hyva geopoliittinen leikkaus turkkilaisesta huonosta koulutustasosta. Silla Turkin koulutustaso paranee aina lanteen mennessa. Idassa koulutus on todella huonoa.
Tassa anopin asuntolassa on sahkolaskujen kanssa ongelmia. He maksavat tuplahintaa sahkosta sen takia koska asuntolan johto ei halua tehda sopimusta sahkoyhtion kanssa (pitka tarina). Anyways, tanaan ihan sattumalta meidan kateemme osui heidan viimeisin sahkolaskunsa. Laskun summa oli ihan jarkyttava verrattuna sahkon kayttoon. Mieheni laski laskussa (kasinkirjoitettu) olevat summat yhteen ja huomasi virheita. TAMAKAAN ei ole ongelma vaan se etta kalyni, joka hanen perheessaan on ns. paremmin asioista tietava naispuolinen, ei ymmartanyt miten sahkolaskua lasketaan! Han ei tieda mitka numerot lasketaan yhteen jotta saadaan se lopputulos. Tiedan monta siella asuvaa naista, tunnen heidat anopin ja kalyn kautta, jotka ovat paljon vahemman tietavia ja alikoulutettuja (jos ovat edes kouluja kayneet). Ja yleensa naiset ovat niita jotka laskuja seuraavat koska ovat kotona koko paivan. Miehet sitten maksavat. ONGELMA on se etta naita ihmisia ollaan voitu vieda kun possua sakissa sen takia etteivat osaa laskea. Anoppini oli maksanut aivan liikaa sahkosta viime kuussa, ja nyt tarkistamme jokaisen kuun laskuja tietaaksemme onko nain tapahtunut joskus muulloin. Mutta ajatellaan nain. Jos joka kuukausi tai edes kerran vuodessa veroitetaan ylisummia sahkosta eika kukaan koskaan tata tajua, koska eivat osaa laskea, niin minkalainen tilanne tallainen on!? Koulutusta tarvitaan Turkkiin todella paljon. Tana iltana sen tajusin enemman kun koskaan! Turkki ei koskaan tule menestymaan tai paasemaan eroon tallaisista varkaista ja hyvaksikayttajista jollei yleinen koulutustaso rupea nousemaan ympari maata. Me aiomme protestoida tasta asuntolan johdolle ja vaatia toimia sahkon hinnan alentamiseksi. Mutta valitettavasti 120 asunnosta emme saa tueksemme kovin montaa. Koska he eivat asiaa TAJUA! Uskomatonta!

Tama olikin aika erilainen postaus mutta toivon mukaan ymmarsitte pointtini.
Hyvaa uutta alkavaa viikkoa kaikille! :)

Maailman helpoin kesatyo?

Tallaiseen "tyohon" tormasimme viime kesana Helsingissa. Tyona on siis vahtia tuota ruohoa leikkaavaa robottia koko paiva...just joo... :)

Kesakuulumisia

Suomen loma tuli ja meni. Oli aivan mahtava reissu! Lapsetkin tosi hyvin sopeutuivat eika pahempaa koti-ikavaa ollut. Tahan taisi edesauttaa se, etta joka paiva oli niiiiin paljon erilaista tekemista :)
Me kaytiin Korkeasaaressa, Tallinnassa, Linnanmaella ja kirppiksilla niin etta jalkoihin sattui. Oltiin mokilla ja mummolassa keski-Suomessa seka vierailtiin isani luona lahella Kuopiota, unohtamatta paivan reissua Kuopioon siina valissa :) En ollut koko ulkosuomalaisuuden aikanani (7 vuotta) koskaan nauttinut nain paljon Suomen reissustani. Kaikkein suurin onni oli ettei kukaan meista sairastunut. Iso kiitos nain tatakin kautta isalleni ja aidilleni joiden avulla koko matka onnistui! Ilman heidan tukeaan emme olisi paasseet tulemaan mitenkaan. Kiitos myos rakkaille sukulaisilleni ja ystaville, joiden kanssa vietetty aika muutti mahtavan loman taydelliseksi!

mummola <3 <3

Monta kertaa Suomessa ollessani, etenkin Helsingissa, mietiskelin minkalainen minusta olisi tullut jos olisin jaanyt Suomeen. Olin ujo, vetaytynyt ja hiljainen ennen kun muutin tanne Turkkiin. Jopa pelkka kauppaan meno tuntui valista liian pelottavalta. Minulle tuli paljon paniikkikohtauksia ja sosiaalinen elamani oli melkein nolla. Elamankoulun ja turkkilaisen kulttuurin takia olen joutunut muuttamaan itseani avoimemmaksi ja sosiaaliseksi. Enaa en kavele silmat tieta katsoen vaan kavelen katse suunnattuna eteenpain. En pelkaa enaa muiden ajatuksia minusta. Pystyn keskustelemaan aiheesta kun aiheesta kenen kanssa haluan. Uskallan jutella tuntemattomien kanssa kadulla ja kysella vaikka ohjeita minne menna. Mitaan naista en uskaltanut tehda ennen muuttoani. Olen tassa mittasuhteessa ylpea itsestani, silla on niin helppoa jaada kiinni vanhoihin kaavoihin. Oman itsetunnon ja itseluottamuksen loyto on suurin lahja jonka voit itsellesi ansaita. Minulle tahan tarvittiin muutto Turkkiin ja avioliitto. 

Nyt taas Turkissa ollessani, Suomesta saamani positiivinen energia on siirtynyt arkeen. Jaksan paljon paremmin kuin ennen enka kiukuttele miehelleni pienista asioista. Kaikki paikat ja asiat taalla tuntuvat uudestaan kiehtovilta. Lapsetkin puhelevat huomattavasti enemman suomea kuin ennen matkaa. Tassakin mielessa lomasta oli suuri hyoty. Elama siis hymyilee!

Mieheni kesaloma on myos loppunut ja hanella alkaa kahden viikon paasta normaali kouluarki. Naina paivina hanella on kokouksia ja koulutuksia, joten meillekin lasten kanssa tama tietaa erilaista paivarytmia. Talven varalle olemme suunnitelemassa muutamaa lomamatkaa myos. Kuten yhta pidennettya viikonloppua Pohjois-Kyproksella, viikon matkaa tammikuussa Egyptiin ja kevaalla yhta pidennettya viikonloppua Kappadokiaan. Katsotaan mika naista, jos mikaan, onnistuu :) Tuo Egypti on kiehtova mutta voi viime tipassa tulla liian kalliiksi.

Miten teidan kesalomanne sujuivat? Mita te teitte? :)

Suomi -> Turkki -> Suomi

Naina paivina tulee kuluneeksi tasan 7 vuotta siita kun pakkasin ison matkalaukun tayteen tavaroitani ja muutin lopullisesti Istanbuliin. Silloin, rakkauden huumassa, silmissa vilisi kuvat tulevaisuudesta yhdessa mieheni kanssa erikoisessa maassa. Se oli hyvasti Suomen kylmille ja pimeille talville, vakaville ihmisille ja ahdistavalle tyo/opiskeluymparistolle. Takana tuli poltettua monta siltaa mutta tein sen silloin ajattelematta myohempaa.

Nyt 7 vuotta myohemmin ja uudessa kotikaupungissa, tuntuu etta nuo tunnelmat ovat jaaneet vuosikymmenien taakse. Elama on arkipaivaistynyt, eika ne alkuaikojen pelottavat ja jannittavat retket lahikauppaan enaa tunnu missaan. Ensivuosien seikkailu on muuttunut tunteeksi "kodista".  Rakastan Turkissa yha edelleen niita samoja asioita kun muuttaessani: mahtavaa ilmastoa, iloisia ja avuliaita ihmisia, luontoa, merta, elamantyylia...ja ihme kylla, inhoan edelleen Suomestakin niita samoja asioita kun muuttaessani. Sisimmassani on tanakin paivana vahva tunne siita etten pysty enaa koskaan asumaan Suomessa vakituisesti.

Tana kesana on tarkoitus lahtea Suomeen kuukaudeksi lasten kanssa. Se on minulle parin vuoden valein tapahtuva ihana loma, jolloin tankkaan itseeni aimo-annoksen rakastamiani Suomen hyvia puolia. Mielessani on upea kesainen luonto, ruoat, kaupan karkkihyllyt, jaatelot, tapahtumat, kesamokit, rantasaunat ja monta muuta ihanaa asiaa.

Lapsille se tulee olemaan ensimmainen kunnon loma Suomessa. Viime kerralla he olivat viela pienia eivatka oikein mistaan ymmartaneet. Jannittavaa nahda miten lapseni reagoivat kaikkeen uuteen ja erilaiseen. Toivon mukaan vahan enemman tarttuisi mukaan myos aimo annos suomen kieltakin. Katsotaan minkalainen loma saadaan aikaiseksi... :)

Nykyaikaako?

Jo pidemman aikaa televisiossa, sanomalehdissa ja kaduilla nakee mainoksia tuotteista joita lapsi voi kayttaa "ilman aikuisen valvontaa ja apua". Mainoksissa poikkeuksetta lapset ovat "innoissaan" tuotteen kimpussa aidin istuessa sohvassa juoden teeta ja lukien jotain sisustuslehtea. Lastenkanavatkin mainostavat kymmenia kertoja paivassa esimerkiski aanikirjoja joita lapsi voi kayttaa ilman aidin apua jos haluaa oppia lukemaan tai yleensa oppia jotain ennen koulua. On nukkeja jotka puhuvat. On ruokalautasia joista lapsi voi syoda ihan itse kaatamatta sisaltoa aidin "iloksi" lattialle. On lasten lempparihahmojen "puuhapaketteja" jossa "riittaa lapselle tekemista yksin moneksi tunniksi. Viimeinen tippa oli mainos jonka nain eraan paikallisen sanomalehden nettisivulla: Menkaa te lomalle, tuokaa lapsenne koripalloleirille! (okei, ei ehka pahin esimerkki tasta asiasta, mutta toi taman aiheen mieleeni)

Mihinka yhteiskunta on menossa? Onko lapset nykyaan jonkinlainen haitta, josta pitaisi aitien paasta eroon? Joiden pitaisi itse ruveta opiskelemaan YKSIN jo alle kouluikaisea? Mihinka on havinnyt ne vanhanaikaiset nuket, joita sai itse pukea, jotka eivat puhuneet mutta jotka sopivat niihin kymmeniin leikkeihin joita mielikuvitus keksi? Tietenkin naitakin nukkeja myos on, mutta miksei niita ole mainoksissa? Lapset tietenkin haluavat sen jonka nakevat 10 kertaa telkkarissa. Lasten on ehdottomasti saatava viettaa aikaa vanhempiensa kanssa, opiskellen ja leikkien, YHDESSA tai sisarustensa kanssa. Turkissa on vielapa miljoonia kotiaiteja joilla on enemman aikaa kasissaan kun esimerkiksi eurooppalailla kanssasisaruksillaan. Aikaa vietttaa lastensa kanssa, itsekin oppien jotain muuta. Miten olisi vaikka seurapelit, kirjojen lukeminen yhdessa, elokuvien katsominen, askartelu, leipominen ym? Valitettavasti moni kuitenkin valitsee ne kotityot, ruoanlaiton ja ystavatapaamiset, lahettaen lapsen kadulle leikkimaan koko paivaksi. Tai sitten naemma ostamalla tallaisia setteja joilla lapsi pysyy hiljaisena kotonaollessaan. On uskomatonta valista huomata minkalaisia mainioita ratkaisuja turkkilaiset kotiaidit ovat loytaneet ongelmiin koskien kotinsa siistinapitoa tai ruoanlaittoa, mutta harvemmin sita kuulee mistaan erikoisesta leikista jonka he ovat tanaan lastensa kanssa keksineet....

Tama kirjoitus on hiukan provosoiva eika sita kirjoittaessa ole ajateltu taysin jarjella... :)

Hyvaa alkuviikkoa kaikille lukijoille...

Taman vuoden vihoviimeiset sisustukset(ko?)

Rakastan sisustamista! Se kuinka pienet asiat tuo niin ihanaa muutosta normaaliin elamaan, tekee minut todella onnelliseksi. Turkki on viela oikea keidas kaikenlaiselle sisustamiselle. Loytoja voi tehda todella edullisesti kaikesta simppeleista esimerkiksi tauluista, tyynyliinoista, vaaseista, seinakelloista ym. Meille sisustuksen keidas on kangaskauppamme, joilta olen kotiini ostanut suurimman osan verhoistani seka sisustuskankaistani, joista anoppini on ommellut haluamani tekeleet.

Tassa siita esimerkki:

Meidan kulahtanut sohvaryhman rahi sai uuden ilmeen kankaista jotka ostimme kangaskaupasta kuukausi sitten. 

 Ennen

Jalkeen. 

Tavoista poiketen itse kasin ompelin palat yhteen, anoppi saa sitten koneella kayda reunat uudestaan lapi. Kulut: alle 1 EUR

Anoppini ompeli myos samaisista kankaista koristepeitteet sohvien paalle. Ne nakyvat alemmissa kuvissa. Koristepeitteissa nakyva kuvio esiintyy monessa kodin tapetissa. Rakastan sita! 

Olkkarissa vaihtui huonekalujen jarjestys taysin. Ainoastaan kahden nurkassa murjottaneen vitriinin paikka ei muuttunut. Mattopesusta tulleet kesamatot, sohvien paallykset ja peitteet. Lasten leluillekin loytyi hyva paikka nurkasta piilosta :) Olen supertyytyvainen. Tama jarjestys varmasti sailyy pitkaan.  Lapsetkin eilen kotiin tullessaan hokivat "güzel, güzel" (kaunis, kaunis) pyoriessaan ympari olohuonetta :) Kuva vanhasta jarjestyksesta loytyy taalta.

Olkaa hyva, kierros meidan uudessa olohuoneessa. 

Valitan kuvien laatua, ne on otettu kannykallani joka ei ole kovin laadukas kuvien ottaja.

Lasten takia tietenkin siella taalla, joka puolella, on leluja mutta se kuulukoon elamaan :) Nyt voin sanoa taas kerran etta KESA VOI VIHDOINKIN ALKAA!!!! :)

Hyvaa alkuviikkoa kaikille!

Taas yksi sukulainen lisaa

Tanaan taas yksi sukulaisemme, mieheni tati Hollannista, osti asunnon taalta Mersinista. Yhteensa kaikilla meidan sukulaisilla, me mukaanlukien, on taalla viisi asuntoa: me, isani, anoppi, mieheni Hollannin veli ja nyt siis Hollannin tati. Tati osti asunnon myos anopin asuntolasta ja heista tuli melkein naapurit. Tatini tulee asumaan kerrosta ylempana. En tieda viela olenko iloinen vai surullinen. Tadissa ei ole mitaan vikaa mutta minua on alkanut niin kyllastyttaa viime aikoina kaikki sukulaisjutut. Olen saanut yliannostuksen mieheni sukua, silta tuntuu! Plaah...

Kaikesta tasta muutto-buumista johtuen anoppi innostui myos meista! Nythan meidan tulisi tehda kolmas vauva kun on nain paljon hoitoapua tiedossa. Sanoin kyl aika topakasti suoraan etta ymparistotekijoista johtuen talla hetkella en voi edes kuvitella uutta vauvaa. Kaly kyl muistaa sit piikitella et ne jotka ei tee monia vauvoja, kun mahdollisuuksia on, ovat itsekkaita. Tietty heidan suvussaan kaikilla on about 5 pellolla kasvatettua huligaani-lasta, joka on tosi hieno asia kuulema. Arsyttavaa. Tekisi mieli taas rajahtaa anopille ja aiheuttaa hirveasti pahennusta. Pysyn mielummin kauempana heista enka ole tekemisissa kun pakosti niin kauan kunnes raivoni sisalla laantuu. Onneksi mieheni sentaan otti opista vaarin eika enaa ilmoittele halustaan uudesta vauvasta. Kait vihdoin tajusi etta hanessa itsessaan olisi myos paljon muutettavaa ennenkuin tama perhe kasvaa...saas nahda josko meille viela joskus yksi vauva tulee.

Aloitin kesaa varten laihdutuskuurin. Tai pikemminkin vatsankiinteytyskuurin. Valikommentti: Sain heti anopilta osakseni halveksivan tuhahduksen, kuulema minun pitaa olla vahva kun lasten peraan katson. Vanhan turkkilaisen mielen mukaan mita lihavampi nainen on, sita vahvempi han on. Talla mentalitettilla hanen itsensa pitaisi olla maailman vahvin nainen :D Kuitenkin asiaan, teen joka paiva puolentunnin vatsajumppaa netin jumppavideoiden avulla (youtube, I love you). Lopetin kaiken makean syonnin (sallin kuitenkin itselleni paivassa kaksi palaa suklaata), samoin limsojen juonnin ja vahensin ruoka-annoksia melkein puolella. Rupesin juomaan myos vetta oikein urakalla. Lisasin vihanneksia ja hedelmia ruokavalioon. Viikko on takana ja puoli kiloa on lahtenyt. Tavoite on 5 kiloa, tai edes hiukan timmimpi vatsa. En ole viela lasten syntyman jalkeen kertaakaan yrittanyt kunnolla laihduttaa joten on vihdoin aika tehda se!

Tanaan mulle tuli postissa ihanat uudet rintaliivit, joita mun on ihan pakko hehkuttaa tanne! Taalla Turkissa naa on nimeltaan "Aire bra". En tieda miten asian laita on Suomessa. Niita myydaan tv-shopeissa ja netissa. Mulla on ollut ongelmana loytaa hyvin istuvia, mukavia rintaliiveja. Yleensa kaikki mun rintaliivit hiertavat jostain tai puristavat iltaan mennessa. Yhta numeroa isommat roikkuvat sitten paalla eivatka tue. Arsyttaa. Olen nyt pitanyt naita aire bra-rintaliiveja koko paivan ja ovat TODELLA mukavat. Siis aivan kun ei olisi mitaan paalla mutta kuitenkin rinnat tuntuvat (ja nakyvat) hyvin tuetuilta. Hintakin on todella edullinen: 3 erivariset liivit maksoivat 35 TL/16 EUR. Kannattaa muuten ostaa naissa yksi numero isompi kun oma paitakoko, muuten voi olla liian tiukka. Mulla on paidat S-M mutta ostin nama M: olivat juuri sopivat. Suosittelen!

Peruskuulumisia

Tassa viimeaikoina ei ole tapahtunut mitaan erikoista joten sen takia kirjoittelukin on jaanyt.

Molemmat lapset ovat kipeina: yska-flunssa paalla. Eren on onneksi paranemaan pain mutta Esmalla on pahin vaihe meneillaan. Nena valuu koko ajan ja lima yskittaa. Laakityksen avulla toivon mukaan menee nopeasti ohi. Onneksi ei olla antibiootteja tarvittu talla kertaa.

Kodin sisustusinto on laantunut nyt kun suurimmat muutokset olen saanut tehtya. Tietty kohta on edessa talvimattojen vaihto kesamattoihin, ikkunoiden pesu, kesavaatteiden esilleotto ja verhojen pesu. Samalla ajattelimme vaihtaa hiukan olkkarin huonekalujen jarjestysta. On kuitenkin ollut hirvean vaikeata loytaa toimivia ratkaisuja koska meidan olkkari on muodoltaan nelio ja pistorasioita on tosi vahan ja ne on huonosti sijoiteltu. Kesalla myos ikkunoista tuleva tuulenvire on tarkeaa hyodyntaa muuten olkkarissa ei hirveasti istuta. Nykyinen huonekalujen asettelu on siis ideaalinen kayttoa nahden mutta saa nahda jos jotain keksin :)

Mersinissa on talla viikolla ensimmaiset lahja ja kasityo-messut. Niille ajattelimme menna katsomaan mita kaikkea siella on naytilla. Tana iltana olisi tarkoitus lahtea ulos syomaan lahella sijaitsevaan ravintolaan. Muutenkin tama viikko nayttaa kivan aurinkoiselta ja lampimalta (on luvattu jo yli 25 astetta lampoa), joten kesa tekee tulojaan. Ihanaa! :)

Hyvaa paasiaista kaikille!